Sähköautojen latausverkosto Suomessa 2025 – nykytilanne ja tulevaisuus
Sähköautoilu on enemmän kuin trendi – se on autoilun vallankumous, joka kiihtyy Suomessa päivä päivältä. Olen seurannut tätä kehitystä intohimolla, ja yksi keskeisimmistä tekijöistä sähköautojen yleistymisessä on toimiva ja kattava latausverkosto. Ilman luotettavaa tapaa ‘tankata’ virtaa, sähköautoilu jäisi vain harvojen huviksi. Onneksi Suomessa latausinfran kehitys on ollut viime vuosina suorastaan huimaa. Tässä artikkelissa sukellamme syvälle Suomen sähköautojen latausverkoston nykytilaan ja luomme katsauksen siihen, mitä voimme odottaa vuoteen 2025 mennessä – ja vähän sen jälkeenkin.
Latausverkoston nykytila: Vauhdikas kasvu ja alueelliset erot
Suomen julkinen latausverkosto on kasvanut todella vauhdikkaasti. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan vuoden 2023 lopussa Suomessa oli jo noin 12 000 julkista latauspistettä henkilö- ja pakettiautoille. Erityisen ilahduttavaa on huippunopeiden, vähintään 150 kW:n tehoisten latauspisteiden määrän kasvu – niitä oli jo lähes 1 900 kappaletta yli 400 eri sijainnissa. Tämä tarkoittaa, että pitkilläkin matkoilla akun saa täyteen nopeasti kahvitauon aikana. Käytännössä latausasema on jo nyt saatavilla lähes kaikkialla Suomessa 50 kilometrin säteellä, mikä on hieno saavutus. Parhaiten verkosto kattaa kuitenkin edelleen Etelä- ja Länsi-Suomen, kun taas harvaan asutuilla alueilla on vielä parannettavaa, kuten tutkimuksetkin osoittavat. Vaikka kehitys on ollut nopeaa, alueellinen epätasapaino on siis edelleen haaste, joka vaatii huomiota.
Lainsäädäntö ja standardit: Selkäranka latausverkon kehitykselle
Latausverkoston kehitystä ohjaavat vahvasti sekä EU-tason säädökset että kansallinen lainsäädäntö ja standardit. EU:n jakeluinfra-asetus (AFIR) asettaa sitovia tavoitteita latausinfran määrälle ja sijoittelulle pääteiden varsilla. Traficomin mukaan Suomi täyttää jo nyt suurimman osan henkilö- ja pakettiautoille asetetuista vuoden 2025 ja 2027 tavoitteista, mikä on erinomainen uutinen. Kansallisella tasolla merkittävä on niin sanottu Latauspiste- ja automaatiolaki (733/2020), joka velvoittaa asentamaan latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia uudisrakennuksiin ja laajasti korjattaviin kohteisiin, sekä tiettyihin olemassa oleviin ei-asuinrakennuksiin vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämä laki varmistaa, että latausmahdollisuudet paranevat jatkuvasti myös taloyhtiöissä ja työpaikoilla. Teknistä yhdenmukaisuutta ja turvallisuutta puolestaan ohjaavat standardit, kuten SFS 6000 -standardisarja ja SESKO ry:n lataussuositukset, jotka määrittelevät vaatimukset esimerkiksi latauspisteiden liittimille (Type 2 ja CCS Combo) ja vikavirtasuojaukselle. Nämä säädökset ja standardit luovat vakaan pohjan verkoston hallitulle kasvulle.
Kilpailu kiristyy: Toimijat vauhdittavat laajentumista ja innovointia
Latausmarkkina Suomessa on dynaaminen, ja useat toimijat kilpailevat sähköautoilijoiden suosiosta rakentamalla ahkerasti uusia asemia. Vielä vuonna 2022 S-ryhmän ABC-lataus nousi Suomen suurimmaksi teholatausverkostoksi nopean laajentumisensa ansiosta. Myös Keskon K-Lataus on ollut erittäin aktiivinen: se on ilmoittanut merkittävistä laajennuksista, kuten yhteistyöstä Kempowerin kanssa yli 100 uuden pikalaturin toimittamiseksi ja verkoston kasvattamisesta yli 300 asemaan jo vuoden 2023 aikana, panostaen erityisesti suurteholataukseen (HPC). Perinteiset polttoainetoimijatkaan eivät ole jääneet sivustakatsojiksi; Neste on tuonut markkinoille oman Neste MY Renewable Charging -latauspalvelunsa ja laajentaa verkostoaan palveluasemilleen. Myös Autoliitto rakentaa omaa valtakunnallista verkostoaan yhteistyössä Virran kanssa. Unohtaa ei sovi myöskään Teslan päätöstä avata Supercharger-verkostoaan asteittain myös muiden merkkien käyttöön, mikä lisää merkittävästi laadukkaiden pikalatauspisteiden tarjontaa. Tämä kova kilpailu on pelkästään hyvä asia meille autoilijoille, sillä se tarkoittaa parempaa kattavuutta, nopeampia latureita ja potentiaalisesti myös kilpailukykyisempiä hintoja.
Käyttäjäkokemus keskiössä: Helppoutta ja älyä lataamiseen
Teknologian kehittyessä ja verkoston laajentuessa myös käyttäjäkokemukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Lataamisen helppous on avainasemassa. Toimijat kuten Recharge panostavat vaivattomuuteen mahdollistamalla latauksen ja maksamisen suoraan kortilla ilman erillistä rekisteröitymistä tai sovellusta – skannaa QR-koodi ja maksa. Vastaavasti Teslan Supercharger-verkoston käyttö muiden merkkien autoilla hoituu kätevästi Tesla-sovelluksen kautta. Tiedon löytäminen vapaista latauspisteistä on myös kriittistä. Onneksi Fintrafficin Liikennetilanne-palveluun on integroitu ajantasaiset latauspistetiedot Sähköautoilijat ry:n ylläpitämästä Latauskartta.fi-palvelusta. Tämä helpottaa reittisuunnittelua huomattavasti. Tulevaisuudessa näemme varmasti yhä enemmän älykkäitä latausratkaisuja, kuten dynaamista kuormanhallintaa, joka optimoi lataustehoa sähköverkon tilanteen mukaan, sekä entistä saumattomampia maksu- ja tunnistautumistapoja. Asiakaspalaute on myös tärkeässä roolissa palveluiden kehittämisessä, kuten K-Latauskin korostaa.
Raskas liikenne ja tulevaisuuden haasteet
Vaikka henkilöautojen latausinfra kehittyy vauhdilla, raskaan liikenteen sähköistyminen ja sen vaatima lataus- ja vetytankkausinfrastruktuuri ovat vasta alkutekijöissään Suomessa. Traficomin mukaan julkisia raskaan liikenteen latausasemia on toistaiseksi hyvin vähän, vaikka yksityistä infraa löytyykin esimerkiksi linja-autovarikoilta. EU:n AFIR-asetus asettaa tavoitteita myös raskaalle liikenteelle, ja vaikka suunnitelmia ja tukihakemuksia on vireillä, niiden toteutumiseen liittyy vielä epävarmuutta. Haasteena on paitsi itse infran rakentaminen, myös sen sijoittelu kattamaan riittävän laajasti Suomen tieverkko, myös vähemmän liikennöidyt reitit. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä maankäytön, energiaverkkojen ja liikenteen tarpeiden yhteensovittamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriön valmisteilla oleva kansallinen jakeluinfraohjelma tulee täsmentämään näitä tavoitteita ja toimenpiteitä.
Kohti vuotta 2025: Latausverkko osana autoilun uutta aikakautta
Kun katsomme kohti vuotta 2025, Suomen sähköautojen latausverkoston tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta. Kasvu on ollut nopeaa, lainsäädäntö tukee kehitystä ja markkinatoimijoiden välinen kilpailu vauhdittaa uusien, entistä tehokkaampien ja käyttäjäystävällisempien latausasemien rakentamista. Alueelliset erot tasoittuvat vähitellen, ja suurteholatauksen saatavuus paranee jatkuvasti, tehden sähköautoilusta yhä houkuttelevamman vaihtoehdon yhä useammalle suomalaiselle. Haasteita toki riittää, erityisesti raskaan liikenteen osalta ja harvaan asuttujen alueiden kattavuudessa, mutta suunta on selvästi oikea. Latausverkoston kehittyminen ei ole vain tekninen edistysaskel; se muuttaa tapaamme liikkua, tekee pitkistäkin sähköautomatkoista arkipäivää ja vie meitä kohti puhtaampaa ja kestävämpää liikennejärjestelmää. Se on olennainen osa sitä autoilun uutta aikakautta, jota elämme juuri nyt – ja se on innostavaa!
